Virtuaaliakku ja reservimarkkinat: mitä kotiakun tuottolupauksista pitää tietää

Virtuaali- tai verkkoakku on Motivan mukaan sopimus, jossa asiakas saa verkkoon myymästään aurinkosähköstä saman taloudellisen hyödyn kuin itse käyttämästään. Taustalla ei ole akkua, vaan kyse on lähinnä sopimusteknisestä järjestelystä. Reservimarkkinasopimuksessa taas fyysinen kotiakku liitetään Fingridin hyväksymän reservitoimittajan eli aggregaattorin ohjaukseen, ja kotitalous saa korvausta siitä, että osa akun kapasiteetista on varattu sähköverkon tasapainottamiseen. Motivan ja KKV:n 25.6.2026 julkaiseman tiedotteen mukaan reservikorvaukset liikkuvat nykyisessä markkinatilanteessa kympeissä kuukaudessa, kun viime vuosina puhuttiin satasista, ja kotiakkujen myynnissä näkyvät edelleen vanhat tuottoluvut. Kumpaankaan sopimukseen ei kannata perustaa hankinnan kannattavuutta.

Opas kuuluu osioon virheet, kuluttajan oikeudet ja viralliset lähteet.

Virtuaali- ja verkkoakku

Sopimus voi houkutella mitoittamaan aurinkovoimalan ylisuureksi omaan kulutukseen nähden. Motiva listaa kysymykset, jotka on syytä selvittää:

• Millaisia maksuja, esimerkiksi kuukausimaksuja, sopimuksesta peritään, ja mikä on lopullinen hyöty verrattuna tavalliseen ylijäämän myyntiin?
• Jos ylijäämä ylittää sopimuksen enimmäismäärän, saako ylimenevästä sähköstä korvausta?
• Kuinka pitkään sopimus kestää, ja jos se on määräaikainen, onko palvelu saatavilla sen jälkeen?
• Sitoudutaanko samalla sähkösopimukseen saman yhtiön kanssa, ja onko se hinnaltaan kilpailukykyinen? Voiko sähkösopimusta vaihtaa ja säilyttää palvelun?

Motivan johtopäätös on, että on turvallisinta mitoittaa järjestelmä oman kulutuksen perusteella myös silloin, kun virtuaaliakkusopimus tehdään, ja verrata voimaloiden hintatasoja, ettei sopimuksen hyöty katoa kalliimpaan hankintahintaan.

Havainnollistava vertailu: ylijäämä 2 400 kWh vuodessa.

Kun ylijäämä on vain 1 000 kWh, virtuaaliakku tuottaisi 100 − 118,80 = −18,80 € eli tappiota, kun tavallinen myynti tuottaisi 30 €. Hyöty riippuu siis täysin ylijäämän määrästä ja maksuista. Huomaa myös, että virtuaaliakku hyvittää yleensä vain energian osuuden; siirtomaksua ja sähköveroa se ei korvaa kuten todellinen omakäyttö.

Reservimarkkinat: miten ne toimivat

Motivan mukaan:

• Kotitalous ei voi osallistua Fingridin reservimarkkinoille suoraan, koska reservien minimiteho on 100 tai 1 000 kW tuotteesta riippuen. Osallistuminen tapahtuu aggregaattorin kautta.
• Fingrid maksaa korvaukset aggregaattorille, joka maksaa kotitaloudelle sopimuksen mukaan. Aggregaattorit ottavat tyypillisesti 20–25 %:n komission tai laskuttavat kuukausimaksua.
• Korvaus maksetaan joustoon käytetyn tehon (kW) mukaan, ei akun koon mukaan; invertteri määrittää tehon.
• Reservikäyttö voi varata esimerkiksi 50 % akun kapasiteetista, ja sen käyttöä ohjataan reservimarkkinoiden tarpeen mukaan.
• Reservikäytöstä voi syntyä ostosähkön kustannuksia, kuten siirtomaksuja ja veroja.
• Tarjottavan kapasiteetin määrä on kasvanut merkittävästi, mikä on alentanut toimijoille maksettavia tuottoja. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta.

Kaksi sopimuskumppania

KKV:n mukaan kuluttajan voi olla hankala erottaa, minkä yritysten kanssa hän tekee sopimuksia. Usein laitteisto ostetaan yhdeltä yritykseltä ja reservitoimittaja on toinen sopimuskumppani, vaikka sopimukset tehtäisiin samanaikaisesti. Reservitoimittaja voi toimia myös ulkomailta, mikä voi hankaloittaa yhteydenpitoa. Selvitä ennen allekirjoitusta:

1. kuka myy laitteet ja kuka vastaa niiden virheistä
2. kuka ohjaa akkua ja kenen kanssa reservisopimus tehdään
3. miten korvaus jaetaan ja millä perusteella se lasketaan
4. sopimuksen kesto, irtisanominen ja palveluntarjoajan vaihto
5. mitä tapahtuu, jos reservitoimittaja lopettaa toimintansa

Esimerkki: tuottolupauksen tarkistus

Havainnollistava tilanne: myyjä esittää laskelman, jossa 8 000 euron akku maksaa itsensä takaisin alle 6 vuodessa. Laskelmassa on reservituottoa 90 € kuukaudessa ja säästöä omasta käytöstä 25 € kuukaudessa, yhteensä 115 € × 12 = 1 380 € vuodessa.

Tarkistus Motivan ja KKV:n tietojen valossa:

• Jos reservituotto on kymmeniä euroja, esimerkiksi 25 € kuukaudessa, ja siitä vähennetään 20 %:n komissio, käteen jää 20 € kuukaudessa.
• Vuosihyöty olisi (20 + 25) × 12 = 540 €.
• Takaisinmaksu 8 000 ÷ 540 ≈ 14,8 vuotta – yli kaksinkertainen myyjän lukuun verrattuna, ja silloinkin oletuksella, että reservikorvaukset pysyvät tällä tasolla.

Laske oma arviosi kotiakun säästöarviolla ja lue kotiakku laskuesimerkki.

Reservikäytön piilokulut

Motivan mukaan reservimarkkinakäytössä syntyy ostosähkön kustannuksia, kuten siirtomaksuja ja veroja, ja ne on huomioitava tuottoja arvioidessa. Kun akku lataa verkosta reservin tarpeisiin, ladattu sähkö maksaa siirron ja sähköveron samoin kuin muukin ostosähkö, vaikka se myöhemmin syötettäisiin takaisin verkkoon.

Havainnollistava laskelma: reservikäyttö lataa akkua verkosta 40 kWh kuukaudessa enemmän kuin se purkaa takaisin, esimerkiksi häviöiden ja varaustason ylläpidon vuoksi. Kun siirto ja sähkövero ovat yhteensä noin 0,08 €/kWh ja energia 0,06 €/kWh, kulu on 40 × 0,14 € = 5,60 € kuukaudessa. Jos reservikorvaus on 25 € ja komissio 20 %, käteen jää 20 € − 5,60 € = 14,40 € kuukaudessa, eli noin 173 € vuodessa.

Pyydä reservitoimittajalta kirjallinen selvitys siitä, miten se laskee asiakkaan korvauksen, sisältyykö siihen akun lataamiseen kuluva sähkö ja voiko kuukausiraporttia verrata omiin mittaustietoihin Datahubissa. Ilman tätä et pysty tarkistamaan, vastaako korvaus sopimusta.

Jos sopimus tehtiin kotikäynnillä

Reservi- tai virtuaaliakkusopimus, joka tehtiin kotona, on kotimyyntiä, ja siihen sovelletaan 14 päivän peruuttamisoikeutta. Jos kauppaan liittyi rahoitus, se peruuntuu peruutuksen yhteydessä. Lue kotimyynti ja peruuttamisoikeus.

Usein kysytyt kysymykset

Onko reservimarkkinoille osallistuminen riskitöntä?

Taloudellinen riski on tuoton vaihtelu ja akun käytön rajoittuminen. Motivan mukaan reservimarkkinoilta saatavat tuotot voidaan katsoa eduksi muiden hyötyjen päälle, mutta akun kannattavuutta ei kannata laskea niiden varaan.

Voiko akkua käyttää omiin tarpeisiin reservisopimuksen aikana?

Osittain. Jos esimerkiksi puolet kapasiteetista on varattu reserviin, loput on omassa käytössä, mutta toimintaa ohjaa reservitoimittajan automaatio.

Onko virtuaaliakku huijaus?

Ei välttämättä, mutta se on sopimus eikä akku. Arvioi se kuten mikä tahansa sähkösopimus: maksut, enimmäismäärät, kesto ja sidonnaisuudet.

Mistä löydän hyväksytyt reservitoimittajat?

Motivan mukaan Fingridin verkkosivuilla on tietoa reservimarkkinoille osallistumisesta ja listaus reservitoimittajista.

Lähteet ja viralliset tiedot

• Motiva — Kannattaako kotiakun hankinta?, verkko- ja virtuaaliakku, tiedote 25.6.2026
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto — kotiakkujen myynti ja sopimuskumppanit
• Fingrid — reservimarkkinat ja reservitoimittajat
• Finlex — kuluttajansuojalaki 38/1978, 6 luku