Aurinkopaneelien tuotto Suomessa: kWh/kWp, ilmansuunta, kallistus ja vuodenajat

Etelä-Suomessa aurinkopaneelien vuotuinen tuotto on Motivan mukaan samaa suuruusluokkaa kuin Pohjois-Saksassa, Pohjois-Suomessa vähän pienempi. Ero on ajoituksessa: noin 90 % vuosituotosta syntyy maaliskuun alun ja syyskuun lopun välillä, ja joulu–helmikuun osuus on vain noin 5 %. Pääkaupunkiseudulla vaakasuoralle pinnalle tuleva säteily on Motivan mukaan hieman alle 1 000 kWh/m² vuodessa ja Sodankylässä noin 800 kWh/m². Laskelmissa käytetään ominaistuottoa eli kilowattitunteja kilowattipiikkiä kohden (kWh/kWp). Tämän sivuston esimerkeissä käytämme havainnollistavia arvoja 850–900 kWh/kWp etelään suunnatulle järjestelmälle Etelä-Suomessa ja noin 700–800 kWh/kWp pohjoisemmassa tai huonommin suunnatussa kohteessa. Tarkka arvio omalle katollesi saadaan Euroopan komission PVGIS-palvelusta.

Opas kuuluu osioon laskelmat, mitoitus ja tarjousten vertailu.

Ilmansuunnan vaikutus

Motivan mukaan Etelä-Suomessa vuotuinen tuotto on parhaimmillaan, kun paneelit suunnataan suoraan etelään noin 40 asteen kulmaan. Poikkeaminen pienentää tuottoa seuraavasti:

Itä–länsi-katolla kannattaa usein asentaa paneelit molemmille lappeille. Kokonaistuotto per kWp on pienempi, mutta tuotanto jakautuu aamuun ja iltaan, jolloin talossa on usein enemmän kulutusta. Se voi parantaa omakäyttöastetta.

Kallistuksen ja asennustavan vaikutus

Motivan mukaan:

• Etelään suunnattujen paneelien saama säteily on suurimmillaan noin 45 asteen kulmassa.
• Säteily heikkenee vuositasolla noin 25 %, kun paneelit nostetaan pystyyn, ja noin 20 %, kun ne lasketaan vaakaan.
• Seinäasennuksen vuosituotto on noin 25–30 % pienempi kuin 40 asteen kulmassa, mutta seinä tuottaa suhteellisesti enemmän alkukeväällä ja loppusyksyllä, eikä paneeleille kerry lunta.
• Tasakatolla paneelit asennetaan usein noin 15 asteen kulmaan.
• Harjakatolla paneelit kannattaa yleensä asentaa lappeen suuntaisesti, vaikka optimaalista tuottoa ei saavutettaisi; lappeesta poikkeava kallistus voi edellyttää rakentamislupaa.

Varjot, lämpö ja lumi

Varjo on tuoton pahin vihollinen. Motivan mukaan tuotto voi laskea merkittävästi, vaikka varjo osuisi vain pieneen osaan paneelia. Lipputanko, piippu tai korkeat puut voivat varjostaa katollakin olevia paneeleja. Osittain varjostuvalle katolle sopivat optimoijat tai mikroinvertterit; lue inverttereistä ja paneelityypeistä.

Lämpö heikentää kiteisen piin paneelien hyötysuhdetta. Siksi paneelien taakse on jätettävä riittävä ilmarako. Huonosti tuulettuva asennus voi nostaa paneelien lämpötilan kesällä kymmeniä asteita ympäristöä korkeammaksi.

Lumi peittää paneelit talvella, mutta koska joulu–helmikuun osuus vuosituotosta on vain noin 5 %, lunta ei yleensä kannata pudottaa. Motivan mukaan hyöty on pieni suhteessa vaivaan ja katolta putoamisen riskiin.

Kuukausijakauma: mitä se tarkoittaa laskelmalle

Havainnollistava jakauma 7 kWp:n järjestelmälle Etelä-Suomessa, vuosituotto 6 300 kWh:

Jakauman kaksi seurausta:

1. Talven sähkönkulutusta paneelit eivät juuri vähennä. Sähkölämmitteisessä talossa paneelien osuus vuoden ostosähköstä jää siksi pienemmäksi kuin pelkkä kWh-vertailu antaisi ymmärtää.
2. Kesän ylijäämä on suurin. Siksi ostosopimuksen ehdot ja kesän kulutuksen ohjaus ratkaisevat paljon.

Näin arvioit oman katon tuoton

1. Avaa PVGIS ja valitse talosi sijainti kartalta.
2. Syötä järjestelmän koko (kWp), katon kallistus ja suunta (atsimuutti).
3. Valitse häviöiksi palvelun oletus, ellei toimittaja anna parempaa arviota.
4. Lue tulos vuosituottona ja kuukausittain.
5. Vähennä arviosta varjojen vaikutus, jos katolle osuu varjoja.
6. Vertaa tulosta toimittajan tarjouksen tuottoarvioon. Jos ero on suuri, kysy perustelut.

Syötä saamasi vuosituotto takaisinmaksulaskelmaan ja takaisinmaksulaskuriin.

Esimerkki: kun tarjouksen tuottoarvio poikkeaa omasta arviosta

Havainnollistava tilanne: 8 kWp:n järjestelmä lounaaseen viettävälle katolle Keski-Suomessa. Toimittajan tarjouksessa vuosituotto on 8 000 kWh eli 1 000 kWh/kWp. Ostajan oma PVGIS-arvio samalla kallistuksella ja suunnalla antaa 6 900 kWh eli noin 860 kWh/kWp.

Ero on lähes kaksi vuotta. Kysy toimittajalta, millä työkalulla arvio on tehty, mitkä häviöt on oletettu ja onko varjot huomioitu. Jos perustelua ei löydy, käytä laskelmassa varovaisempaa lukua. Tarjouksen tuottoarvio ei yleensä ole sitova lupaus, joten liian optimistinen luku jää ostajan riskiksi. Lue tarjousten vertailu.

Paneelien heikkeneminen vuosien mittaan

Motivan mukaan hyvälaatuisen paneelin teho on vielä 25 vuoden jälkeen vähintään 80 % alkuperäisestä, ja tehontuottotakuu lupaa tyypillisesti 80–90 % 25–30 vuoden kohdalla. Pitkän aikavälin laskelmassa tuoton voi olettaa laskevan hitaasti, esimerkiksi havainnollistavasti 0,5 % vuodessa. Takaisinmaksulaskurissa tämän voi huomioida vähentämällä sen vuosihyödyn muutoksesta: jos sähkön hinnan oletetaan nousevan 1,5 % vuodessa ja tuotto laskee 0,5 %, syötä 1 %.

Usein kysytyt kysymykset

Tuottavatko paneelit pilvisellä säällä?

Tuottavat, mutta selvästi vähemmän kuin suorassa auringonpaisteessa. Vuosituottoarvio sisältää pilviset päivät, joten niitä ei tarvitse vähentää erikseen.

Onko Lapissa järkevää hankkia paneeleja?

Säteilyä on vähemmän ja talvi on pitkä, mutta kesän pitkät päivät tuottavat paljon. Kannattavuus riippuu kesäkulutuksesta ja hinnasta. Laske PVGIS-arvio ja oma omakäyttöaste.

Paljonko tilaa paneelit vievät?

Motivan mukaan noin 5–9 m² kilowattipiikkiä kohden paneelien hyötysuhteesta ja asennustavasta riippuen. 7 kWp:n järjestelmä vie siis noin 35–63 m².

Kannattaako paneelit puhdistaa?

Sade huuhtelee paneelit yleensä riittävästi. Puiden lehdet voivat Motivan mukaan pudottaa yksittäisen paneelin tuottoa merkittävästi, joten selvät roskat kannattaa poistaa turvallisesti.

Lähteet ja viralliset tiedot

• Motiva — aurinkosähköjärjestelmän sijoittaminen, tuotto, mitoittaminen ja kannattavuus
• PVGIS, Euroopan komissio — paikkakohtainen tuottolaskuri
• Ilmatieteen laitos — säteily- ja säätiedot