Netotus ja sähkövero aurinkosähkössä: miten varttinetotus toimii 2026

Suomessa aurinkopaneelien tuotanto ja talon kulutus netotetaan jokaisen 15 minuutin taseselvitysjakson sisällä, jos tuotantolaitteiston nimellisteho on enintään 100 kilovolttiampeeria. Säännös on valtioneuvoston asetuksessa sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta (VNa 767/2021, 4 luku 2 §). Netotus tarkoittaa, että saman vartin aikana verkosta otettu ja verkkoon syötetty sähkö lasketaan yhteen kaikkien vaiheiden yli ja laskutetaan vain erotus. Netotus ei siirrä keskipäivän ylijäämää iltaan: jokainen vartti on oma kokonaisuutensa. Koska itse käytetystä sähköstä ei makseta sähköveroa (luokka I 2,325 snt/kWh ilman alv:tä 1.4.2026 alkaen), netotus kasvattaa kilowattituntien määrää, joista vero säästyy.

Opas kuuluu osioon hinnat, kustannustekijät ja säännöt 2026.

Mitä asetus sanoo

Asetuksen 4 luvun 2 §:n mukaan jakeluverkkoon liitetyssä sähkönkäyttöpaikassa kunkin taseselvitysjakson aikana verkonhaltijan samalla mittauslaitteistolla mitattu verkosta otettu ja verkkoon syötetty sähkö lasketaan yhteen taseselvityksessä, kun käyttöpaikan tuotanto on nimellisteholtaan enintään 100 kVA. Saman asetuksen mukaan taseselvitysjakso on 15 minuuttia, ja tasatunnissa on neljä jaksoa, joista ensimmäinen alkaa tasatunnista.

Käytännön seuraukset omakotitalolle:

• Netotus tapahtuu automaattisesti verkkoyhtiön mittaustiedoissa. Sitä ei tarvitse hakea.
• Netotus koskee kaikkia kolmea vaihetta yhteensä. Motivan mukaan yksi- tai kolmivaiheisen invertterin valinnalla ei siksi ole käytännössä eroa taloudellisen hyödyn kannalta.
• Raja 100 kVA on moninkertainen omakotitalon tavalliseen 5–15 kWp:n järjestelmään verrattuna.

Esimerkki: yksi vartti, kolme vaihetta

Havainnollistava tilanne kesäiltapäivänä klo 14.00–14.15. Invertteri on yksivaiheinen ja syöttää vaiheelle L1. Talossa lämpenee käyttövesivaraaja vaiheilla L2 ja L3.

Netotettuna vartin tulos on 0,70 − 0,55 = 0,15 kWh ylijäämää. Ilman netotusta talo ostaisi 0,55 kWh täydellä hinnalla ja myisi 0,70 kWh myyntihinnalla. Kun ostosähkö maksaa havainnollistavasti 0,14 €/kWh ja ylijäämä 0,03 €/kWh, netotus tuo tässä vartissa 0,55 × (0,14 − 0,03) ≈ 0,06 € lisähyötyä. Vuoden mittaan tällaisia vartteja on tuhansia.

Mitä netotus ei tee

1. Ei siirrä energiaa ajassa. Kello 12 syntynyt ylijäämä myydään, vaikka kello 20 ostaisit saman määrän takaisin. Ajallinen siirto vaatii akun, varaajan tai kulutuksen ajoituksen.
2. Ei koske eri mittauspisteitä. Jos pihasaunalla tai autotallilla on oma liittymä ja mittari, sitä ei netoteta päärakennuksen kanssa.
3. Ei muuta ostosopimuksen hintaa. Netotettu ylijäämä hyvitetään sopimuksesi mukaisesti.

Sähkövero ja omakäytön arvo

Sähkön valmisteverolain (1260/1996) mukaan veron suorittaa verkonhaltija, ja pientuottajan tuottama sähkö, jota ei siirretä verkkoon, on verotonta. Verohallinnon verotaulukon mukaan luokan I sähkövero on 1.4.2026 alkaen 2,24 snt/kWh energiaveroa + 0,085 snt/kWh huoltovarmuusmaksua = 2,325 snt/kWh. Arvonlisäveron 25,5 % kanssa se on noin 2,92 snt/kWh.

Havainnollistava kilowattitunnin arvo keskipäivällä:

Ero on yli nelinkertainen. Siksi jokainen vartti, jossa kulutus ja tuotanto osuvat yhteen, on taloudellisesti arvokas.

Varttihinnat ja tuotannon arvo

Sähkön vuorokausimarkkinoilla siirryttiin 15 minuutin kaupankäyntijaksoon 1.10.2025 alkaen. Pörssisopimuksessa ostosähkön hinta voi siksi vaihdella vartista toiseen, ja varttikohtainen netotus osuu samaan rytmiin. Jos ylijäämän ostosopimus hyvittää varttikohtaisella hinnalla, aurinkoisen päivän halvimmat vartit näkyvät suoraan myyntitulossa. Motivan mukaan tasejaksoittainen hyvitys on pientuottajalle tarkin ja tuottavin tapa.

Miten hyödynnät netotuksen

• Ajasta suuritehoiset kuormat samaan varttiin tuotannon kanssa: käyttövesivaraaja, sähköauton lataus, astianpesukone.
• Älä hajota kuormaa liian pieniksi paloiksi: netotus on vartin summa, joten tasainen kuorma tuotantoaikana riittää.
• Seuraa varttidataa: verkkoyhtiön palvelusta tai Fingridin Datahubista näet, kuinka monta varttia oli ylijäämäisiä.

Laske vaikutus takaisinmaksulaskurilla ja lue omakäyttöasteen parantamisesta. Netotuksen ja akun yhteispelistä kerrotaan oppaassa kotiakun hinta ja tehomaksu, ja ylijäämän verotuksesta oppaassa ylijäämäsähkön myynti ja verotus.

Vuoden tasolla: kuinka paljon netotus merkitsee

Netotuksen vaikutus näkyy, kun vertaa vartteja, joissa talo sekä otti että syötti sähköä eri vaiheilla. Havainnollistava arvio: 7 kWp:n järjestelmässä on vuodessa noin 1 800 tuotantotuntia eli 7 200 tuotantovarttia. Jos niistä 3 000:ssa jonkin vaiheen otto ja toisen syöttö menevät päällekkäin keskimäärin 0,15 kWh:n verran, netotus muuttaa vuodessa 3 000 × 0,15 = 450 kWh ostoa ja myyntiä pelkäksi omakäytöksi. Kun ero ostohinnan ja myyntihinnan välillä on 0,11 €/kWh, netotus on tässä esimerkissä noin 50 € vuodessa arvoinen.

Luku on esimerkki, mutta se kertoo kaksi asiaa. Ensinnäkin netotus on jo laskettu mukaan verkkoyhtiön mittaustietoihin, joten sitä ei pidä lisätä erikseen omaan laskelmaan, jos käytät omakäyttöasteena mitattua lukua. Toiseksi myyjän laskelma, joka on tehty tuntikohtaisella tai jopa kuukausitason netotuksella, voi yliarvioida omakäyttöä. Suomessa netotus tehdään varteittain, ei pidemmillä jaksoilla.

Mittaustietojen lukeminen

Verkkoyhtiön palvelussa ja Datahubissa näkyy yleensä kaksi sarjaa: verkosta otettu ja verkkoon syötetty energia vartin tarkkuudella. Molemmat ovat jo netotettuja lukuja. Omakäyttö saadaan vähentämällä invertterin tuotannosta verkkoon syötetty määrä.

Usein kysytyt kysymykset

Tarvitaanko netotukseen uusi mittari?

Mittarin on pystyttävä mittaamaan sekä otto että syöttö. Motivan mukaan verkkoyhtiö vaihtaa mittarin ilman kustannuksia, jos nykyinen ei sovellu kaksisuuntaiseen mittaukseen.

Netotetaanko tunneittain vai varteittain?

Varteittain. Taseselvitysjakso on asetuksen mukaan 15 minuuttia, ja netotus tehdään jakson sisällä.

Koskeeko netotus taloyhtiötä?

Taloyhtiöissä käytetään lisäksi taseselvitysjakson sisäistä hyvityslaskentaa energiayhteisön kautta. Se on eri asia kuin omakotitalon netotus, eikä tämä sivusto käsittele sitä tarkemmin.

Maksanko sähköveroa verkkoon myymästäni sähköstä?

Et. Sähkövero peritään verkosta otetusta sähköstä siirtolaskulla. Myyty ylijäämä ei kerrytä sinulle sähköveroa.

Lähteet ja viralliset tiedot

• Finlex — valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta 767/2021 (4 luku 1–2 §); laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 1260/1996
• Verohallinto — sähköveron verotaulukot 1.4.2026 alkaen
• Fingrid — 15 minuutin kaupankäyntijakso ja Datahub
• Motiva — invertterit ja tasejakson sisäinen netotus